Meiän pitäs puhuu,
mut sä et enää kuuntele.
Niin tyhjältä tuntuu,
mut suuret sanat ei sun suutas halkaise.

Ja mitä sä teet, joka päivä sä meet.
Kyl mä nään sen,
et sä et enää tee mitään sen eteen,
et meil olis huominen.

Haluutsä tosissaa vai sanotsä vaan ne sanat, jotka luulet mun haluuvan sun sanovan.
Luuletsä tosiaan taas kerran mun uuden mahdollisuuden antavan.
Mä en kuule sun lauseitas enää en,
tuu huutelee sun perään en,
vuokses öisin herää en,
mä en haluu sun sanojas enää.

Puhu vaan, puhu vaan, puhu vaan
Sä pelaat aikaa.
Sul ei oo rohkeutta sitä sanomaan,
et aiot vaihtaa maisemaa.
Ja jos sä rakastat mua ni ne on teot jotka painaa.

Haluutsä tosissaa vai sanotsä vaan ne sanat, jotka luulet mun haluuvan sun sanovan.
Luulet sä tosiaan taas kerran mun uuden mahdollisuuden antavan.
Mä en kuule sun lauseitas enää en,
tuu huutelee sun perään en,
vuokses öisin herää en,
mä en haluu sun sanojas enää.

Ehkä se on vaan niin,
et me ei kuuluta toisillemme.
Ja vaan kyyneliin
päättyy tää lempemme.
Sun sanat on enne
Sun sanat on enne
Mä en haluu sun sanojas
Mä en haluu sun sanojas

Mä en kuule sun lauseitas enää en,
tuu huutelee sun perään en,
vuokses öisin herää en,
mä en haluu sun sanojas enää.

Haluutsä tosissaa vai sanotsä vaan ne sanat, jotka luulet mun haluuvan sun sanovan.
Luulet sä tosiaan taas kerran mun uuden mahdollisuuden antavan.
Mä en kuule sun lauseitas enää en,
tuu huutelee sun perään en,
vuokses öisin herää en,
mä en haluu sun sanojas enää.